Kääntänyt Marjaana Lietoila
Balducci Francesco
Bracco on seisojien todellinen herrasmies.
Loistava rotu, jonka lumoava, kirkas katse (kuten kuvataan eräässä runossa 1700-luvun jälkipuoliskolla) kuvastaa koiran mietteliästä ja säyseää luonnetta. Monet loistavat yksityiskohdat ovat kiehtovia; pehmeästi pyöreä pää, jalo profiili, tiheä ja pehmeä turkki, voimakas runko ja vahvat, pyöreät tassut.
Sen tunnusmerkkejä ovat aristokraattinen ryhti, väsymätön fysiikka ja hienostunut itsevarmuus. Suurenmoinen metsästäjä, vakaa ja lempeä, aina sopuisa, rauhallinen ja kuuliainen.
Tasapainoinen luonne, mietiskelijä, kuten näkyy bracco italianon alituisesti iloisesta metsästyksestä, joka ei kuitenkaan ole koskaan vimmaista.
Bracon intohimo työhön on kuin liekki, ei koskaan raivokas, kaikissa säissä ja kaikenlaisissa maastoissa, lietteisillä niityillä, soralla, mullalla, hiekalla, usvaisella säällä puiden lomassa, sumuun verhottuna, aina rauhallisena ja harkitsevana ja erehtymättömänä.
Ravi on tarmokasta, maatavoittavaa ja pontevaa askelta, voimakas työntö ja pää korkealla, uljaassa asennossa etsien hajujälkiä ilmasta.
Kaikkia näitä ominaisuuksia Brunetto Latini, Dante Alighierin opettaja kiitteli tässä rodussa vuonna 1260 ja myöhemmin Dante itse viittasi niihin teoksessa” Convivio” 1300-luvun alkupuolella.
Ambrogio Lorenzetti maalasi vuonna 1500 bracon Sienan kaupungintalon freskoon, ja Benvenuto Cellini valitsi sen yhdeksi yksityiskohdaksi teoksessaan ”Nymfi” Fontainebleaun linnan ovessa. [Bracon pää ja etujalat näkyvät reliefin oikeassa alakulmassa.]
Jopa Toscanan suurkreivi valitsi tämän rodun lahjaksi Ranskan kuninkaalle, jonka maa oli ylpeä omista seisovista koiristaan.
Rotua rakastivat Gonzagat ja Mantuan kreivi, ja vuonna 1539 Medicin suvun tilikirjat osoittavat, että lombardialaisesta bracosta oli maksettu neljä kultafloriinia.
1700- luvulla bracco italianon saavutukset ja loisto olivat ylimmillään. Siitä lähtien tämä lumoava rotu on hämmästyttänyt metsästyksellään, erityislaatuisella kumppanuudellaan sekä vertaansa vailla olevalla kauneudellaan.
Bracco Italianon ominaisuuksia
Tarkastelkaamme hieman tarkemmin bracco italianon fyysisiä ominaisuuksia. Pitkäkalloinen pää, jossa ylälinjat erisuuntaiset, kuono on jykevä ja ylähuuli työntyy alahuulen ylle runsaaksi, selvästi näkyväksi poimuksi. Korvat ovat pitkät ja myötäilevät päätä alkaen silmien tasalta, laskeutuvat kiertyen hieman sisäänpäin siten, että korvan etureuna on päätä vasten.
Mielipiteet selkärangan linjasta eriävät; yksi koulukunta ajattelee, että se on kahden italialaisen rodun erityispiirre: ei aivan suora, kuten muilla roduilla vaan koostuu eri jaksoista: ensimmäinen alkaa sä’ästä ja jatkuu kaltevasti yhdenteentoista selkänikamaan kohti lantiota, kun taas toinen jakso jatkaa suorana kohti lantiota ja on käytännöllisesti katsoen vaakatasossa lantioon asti.
Kun tri. Cajellin mukaan kaksijakoisuus selkärangassa on rodun degeneroitumisesta johtuva heikkous, niin Solaro ja muut puoltavat sitä vakuuttaen, että kaksijakoisuus selkärangassa on välttämätön helpottamaan pään korkeaa asentoa ja ravin laatua.
Nykyään olemme taipuvaisia puoltamaan Cajellin teoriaa, koska on yksilöitä, joilla on aivan suora selkä ja jotka ravaavat oikein pitäen päätään ylhäällä.
Runko on tiivis, rintakehä on suuri ja pyöreähkö ja rungon linjat selkeät. Raajat ovat vantterat ja suorat, tassut ovat vahvat ja melko suuret, enemmän pyöreät kuin litteät, varpaat tiiviit.
Kaiken kaikkiaan bracco italianon tulee näyttää erittäin voimakkaalta koiralta, mutta ei raskaalta, huolimatta vahvoista luista ja selkeästi havaittavista vastakkaisista ääriviivoista.
Nykyään suosimme kuivia, jänteviä yksilöitä, mutta ei raskaita eikä suuria kaulapusseja, koiria, jotka on tehty vauhdikkaaseen hakuun nopeassa ravissa.
Bracco Italianon työskentelyn ominaispiirteitä
Tärkein ominaisuus, joka erotta bracco italianon muista Euroopan seisojista, on sen askellaji metsästysmaastossa. Askellajin on oltava joko nopeaa tai rauhallista ravia. Laukka on sallittu vain alussa ja paluussa jo haetulta alueelta.
Bracco Italianon ravi on kaunista. Koira kantaa kaulaansa pystyssä ja melkein kohtisuorassa selkälinjaan; siten pää on aina korkealla ja hieman alaspäin kallistunut.
Ravin on oltava nopeaa, jotta maasto tulee tutkituksi nopeasti ja laajat tai kapeat alueet peittävästi, maaston muotojen mukaan. Bracco Italiano hakee erittäin uutterasti eikä jätä otollisia paikkoja hakematta etenkin, jos maasto on epätasaista ja osittain pusikkoista.
Haku ei ole säännöllistä kuviota kuten englantilaisilla roduilla muuten kuin laajoilla ja avoimilla kentillä, joilla haku hajaantuu lyhyempiin pyrähdyksiin riippuen tuulesta ja riistalle otollisten maastokohtien tutkimisesta. Joskus koira tutkii etäämpää tuulen tuodessa hajuja, mutta se palaa metsästäjän luokse, jos riistaa ei löydy.
Kun bracco saa vainun, se hidastaa askeliaan, usein jopa käyntiin, pitäen päätään korkealla, tuuleen päin, seuraten vainua rodulle tyypilliseen tapaan. Kun bracco on havainnut riistan läheisyyden hajun voimistumisesta, se hidastaa taas vauhtia ottaen vain muutamia askelia ja sitten päättäväisesti naulitsee riistan, mutta ei jäykisty. Todellinen Bracco Italiano ei koskaan tee voimakasta äkkipysähdystä jäykin lihaksin kuten pointteri, vaan liukuu paikoilleen.
E.N.C.I:n ja omasta puolestani toivon, että jokainen läsnäolija voi joskus saada tyydytystä ja mielihyvää siitä, että hänellä on bracco italiano kumppaninaan.
Dr Giuseppe Colombo Manfroni
Lyhenne luennosta
Näyttelyissä tuomarien vastuulla on arvostella koiran kauneutta, toimivuutta ja fyysisiä ominaisuuksia. Siksi rodun jalostuksen tulee perustua bracco italianon kaikkien muoto-opillisten ja toiminnallisten ominaisuuksien parantamiseen.
On turmiollista suunnata jalostus vain yhteen suuntaan; kauneuden ja toimivuuden on yhdistyttävä.
Historia ja omat kokemuksemme ovat opettaneet, että mitä enemmän rotua käytetään siihen tarkoitukseen, johon se on jalostettu, sitä tasokkaampana pysyy sekä laatu että terveys.
Italialainen koulukunta Solarosta Ciceriin on aina pitänyt selviönä, että koiratieteessä kauniin on oltava myös hyödyllinen. Tämän selviön vuoksi S.A.B.I. kannattaa mallia ”kaunis ja taitava.”
Ottaen huomioon metsästyksen etenevä väheneminen etenkin ulkomailla ja laajasti Italiassa toiminnallisuuden ylläpito rodun tulevaisuudessa huolestuttaa.
Erikoistuneiden tuomarien pitäisi olla selvillä näistä seikoista ja niiden mahdollisista seurauksista. Kasvattajia tulisi neuvoa valitsemaan rodun muoto-oppia ja toimivuutta edustavia yksilöitä.
Kun valinta suosii tiettyä ominaisuutta ennen muita, kasvatus ei ole enää laadukasta. Kuten on jo osoitettu, pyrkimys täydelliseen kauneuteen taipuu liian helposti tuottamaan muoto-opillisesti ylityypillisiä yksilöitä: menetetään terveys ja toimivuus, tai kääntäen, jos tähdätään vain taitavuuteen ottamatta huomioon muodon kauneutta tai vielä pahempaa, jos jotain piirrettä suositaan jonkin muun kustannuksella (esimerkiksi vauhdin) rodun tyyli on menetetty ja vähitellen myös käyttäytymisen ja ulkomuodon erityispiirteet.
Koiran henkinen ryhti – vahvistaa Barbieri – on erittäin tärkeä, koska vain tämän ominaisuuden avulla yksilö saattaa olla hyödyksi ihmiselle. Psyykkistä tasapainoa, joka on psyykkisen kauneuden ilmentymä, on pidettävä rodulle tyypillisenä. Kokenut tuomari tarkkailee koiran käytöstä ja asennetta kehässä ja jopa kehän läheisyydessä, väkijoukossa: hänen pitää myös kiinnittää huomiota liikkuvaan yksilöön ja antaa oikea arvo sille minkä me määrittelemme sopivaksi ulkomuodoksi suhteessa toimivuuteen.
Suosittelisin Barbierin tuomariohjeista seuraavaa: kohdetta on arvioitava kolmesta näkökulmasta: 1) esteettisyys, 2)toiminnallisuus, 3) psyykkinen puoli. Kahden ensimmäisen suhteen voidaan lipsua, mutta kolmannen suhteen ei. On parempi, että koira on taitava ja tasapainoinen kuin että se on loistava yksilö, jolla on tasapainoton luonne.
Johtopäätöksenä haluaisin toistaa, kuten Cesare Bonasegalen tämän päivän kattavassa puheessa todistettiin, että kaikki koiriemme käyttäytyminen tulee aivoista ja psyykestä: nopea ravi, tapa vainuta riistaa ja lopulta pysähdys tai liukuva pysähdys. Muodollinen kauneus ja oikea rakenne parantavat tyylikkyyden ja voiman vaikutelmaa, mutta aivan varmasti eivät edistä suoriutumista kentällä työskentelystä.
Kaunis bracco ilman intohimoa on kuin auto ilman moottoria.